Sidekalvotulehdus eli konjunktiviitti

Sidekalvon anatomia ja fysiologia

Sidekalvo on ohut, joustava limakalvo, joka peittää ylä- ja alaluomen sisäpinnan, kolmannen silmäluomen sekä silmämunan etuosan (limbukseen saakka). Kuvassa 1 esitetään sidekalvon anatomiset osat.

             Kuva 1. Sidekalvon anatomia

Sidekalvo ja kyynelkalvo ovat läheisesti yhteydessä toisiinsa, joten on selvää, että toisessa näistä ilmenevä poikkeavuus vaikuttaa myös toiseen. Sidekalvon epiteelin pikarisolut erittävät kyynelkalvon limamaisen osan, joten pikarisolujen määrän väheneminen vaikuttaa kyynelkalvon stabiiliuteen ja voi siten aiheuttaa sekundaarisesti sarveiskalvosairauden. Jos kyynelkalvo muuttuu muista syistä, se voi puolestaan heikentää sidekalvon toimintaa.

Koska sidekalvo on limakalvo, se altistuu monenlaisille ulkoisille tekijöille ja on siten hyvin herkästi reagoiva. Sen runsaasti verisuonittuneet ja imusoluja sisältävät kudokset reagoivat nopeasti, ja sidekalvotulehdus on yleinen erotusdiagnoosi tultaessa vastaanotolle silmien punoituksen vuoksi. Kliinisesti on tärkeää kyetä erottamaan, onko verisuonittuminen pinnallisempaa sidekalvossa vai syvempää episklerassa, sillä kyseessä voi olla ero vaikeamman, näkökykyä uhkaavan sairauden ja pelkästään limakalvoon liittyvän pinnallisen tulehduksen välillä.

Sidekalvon verisuonet ovat ohuita, liikkuvia ja voimakkaasti haaroittuneita. Ne ovat roosan värisiä tai vaaleanpunaisia ja usein mutkittelevia. Kun silmään tiputetaan 2,5-prosenttista fenyyliefriiniä tai muuta adrenergista lääkeainetta, verisuonet supistuvat ja vaalenevat nopeasti. Syvemmällä episkleerassa olevat verisuonet ovat suurempia, jäykempiä ja tummemman punaisia. Jokainen yksittäinen verisuoni erottuu paremmin ja ne ovat vähemmän haaroittuneita. Fenyyliefriiniä paikallisesti annettaessa ne supistuvat hitaammin ja vähemmän.

Sidekalvon samoin kuin ihon normaalifloorassa on mikrobeja. Tutkimukset osoittavat, että terveiden kissojen ja koirien sidekalvosta tehdyssä viljelyssä valtaosa bakteereista on grampositiivisia, ja yleisimpiä bakteereja ovat stafylokokit^1,2. Kuten tavallisestikin, normaalifloora on hyvä tuntea arvioitaessa/tutkittaessa mahdollista sairautta.

Pieneläinten silmän sidekalvotulehdus

Sidekalvotulehdus on pieneläinten hoidossa yleinen vastaanottokäynnin syy, joten sen diagnosoinnin ja hoidon pitäisi olla helppoa. Toisinaan perussyyn löytäminen voi kuitenkin olla haastavaa.

Sidekalvotulehdukseen sopivia kliinisiä oireita ovat

1. hyperemia
2. lisääntynyt eritevuoto
3. turvotus (kemoosi)
4. verenvuoto (sekä sidekalvosta että sen alapuolisista kudoksista)
5. limakalvon paksuuntuminen/turpoaminen/haavauma
6. rakkulamuodostus
7. kutina.

Kaikki oireet ovat valitettavasti epäspesifejä ja niitä voi esiintyä monien eri sairauksien yhteydessä. Koska sidekalvo on lisäksi luonteeltaan reaktiivinen, se tulehtuu lähes aina silmän pintaosien sairauksien yhteydessä. Sidekalvotulehdukseen liittyy lähes aina silmän punoitusta, mutta silmän punoitus ei aina johdu sidekalvotulehduksesta. Sidekalvotulehduksen yhteydessä pitää aina tutkia tarkoin, liittyykö siihen muiden silmäsairauksien oireita, ja perussyy on tärkeää pyrkiä tunnistamaan.

Luokitus on hyvä tehdä etiologian perusteella. Sidekalvotulehduksiin liittyy monia eri syitä, jotka voidaan jakaa primaareihin (infektio, allergia, ympäristön ulkoiset vaikutukset), ja sekundaarisiin (uveiitti, silmän apuelinten sairaus, vamma, vierasesine ja kasvain).

Koirilla todetaan useammin sekundaarinen sidekalvotulehdus, joka viittaa silmän apuelinten poikkeavuuksiin tai on seurausta kuivista silmistä. Kissoilla tavallisempia ovat primaarit tulehduksiin liittyvät syyt.

Tietyissä tapauksissa perussyytä on mahdotonta selvittää, jolloin tapaus luokitellaan pikemminkin sen keston perusteella (akuutti, krooninen, toistuva) tai silmän eritevuodon tyypin perusteella (limainen, märkäinen, verinen).

Sidekalvotulehdus koiralla

Jäljempänä olevassa kaaviossa esitetään yhteenveto koirien primaarin ja sekundaarisen sidekalvotulehduksen tavallisimmista syistä. Lue lisää mainituista viitteistä. Jos sinulla on jostakin tapauksesta spesifisempiä kysymyksiä, potilas on luonnollisesti syytä lähettää eläinten silmätautien erikoislääkärille tai tällaista lääkäriä on syytä konsultoida.

Sidekalvotulehdus kissalla

Jäljempänä olevassa kaaviossa esitetään yhteenveto kissojen primaarin sidekalvotulehduksen tavallisimmista syistä. Lue mainituista viitteistä tarkempia tietoja primaareista ja sekundaarisista syistä. Jos sinulla on jostakin tapauksesta spesifisempiä kysymyksiä, potilas on luonnollisesti syytä lähettää eläinten silmätautien erikoislääkärille tai tällaista lääkäriä on syytä konsultoida.

Sidekalvotulehdus koirilla ja kissoilla